Vuosi edellisestä

Edellisessä postauksessa pohdin jos seuraavaan tekstiin menisi alle kuukausi. No, ei mennyt putkeen. Edellinen postaus on kirjoitettu hieman yli vuosi sitten! Tässä välissä ehdin taukoilla koko syksyn ja tammikuussa päätin laittaa pillit pussiin kokonaan. Noin viikon verran olen kuitenkin taas laittanut esimerkiksi sijoituksia muotoon ja miettinyt miten saisin domainin laskun maksettua, joten lopetuspäätös täytynee pyörtää...

Viimeiseen vuoteen virtuaaliharrastuksessani ei ole siis tapahtunut mitään. Muutama hevonen palautui kasvattajille ja muutaman oman kasvatin olen myynyt, mutta siinä se. Kaikki on seissyt ja seisoo vielä sen aikaa kunnes domain on taas ylhäällä. Kuitenkin kaikki sijoitukset on nyt laitettu muotoon ja hevosia on ilmoitettu kilpailemaan, joten asiat kuitenkin kulisseissa edistyvät.

Joitakin päätöksiä täytyy myös esimerkiksi Viisikon eteen tehdä, sillä sen hevosmäärä on kasvanut aivan liian suureksi. Tulen siis karsimaan suomenhevosia jonkin verran ja erittäin todennäköisesti myös muut rodut kokevat vähän harvennusta. Minulla ei ole aikaa eikä jaksamista panostaa niin moneen hevoseen laatuarvosteluja ajatellen. Kun sivut taas toimivat on aika myydä hevosia ja ilmoittaa vanhempia laatuarvostelutilaisuuksiin, että ne pääsevät sitten vihreämmille laitumille.

Tämä nyt oli tällainen lyhyt tilannekatsaus. Pidempää tekstiä on ehkä jossain vaiheessa luvassa.

Hevosmääräpohdintaa ja menestystä

Kesäkuun lopussa jaksoin vähän ryhdistäytyä virtuaalijuttujenkin suhteen: ilmoitin muutamia hevosia laatuarvosteluihin (KRJL, ERJL, VVJL) ja sovin paljon astutuksia Namyshillin hevosille. Omia kasvatteja olen sivuttanut aina parin hevosen päivätahtia, mutta edelleen niitä on tasan 30 ilman sivuja. No, hiljaa hyvä tulee. Myynnissäkin on varsin monta mielenkiintoista varsaa, joihin pääsee tutustumaan täällä. Jonkin verran olen myös ostanut uusia hevosia niin Namyshilliin kuin Viisikkoonkin ja niillä kaikilla on jo sivutkin. Namyshillin rotuvalikoimakin laajeni taas yhdellä rodulla kun amerikanpuoliveritamma Witchcraft STC muutti talliin.

Kesäkuun kantakirjatilaisuuksissa mukana olleet hevoset (esitelty edellisessä postauksessa) menestyivät paremmin kuin toivoinkaan: II-palkinnon hakivat A.D. Rozalin Quadrile, Kissankulman Kauhu ja PP's Rashi, Bonnie Dael sair peräti I-palkinnon! Olen todella iloinen kaikkien palkinnoista.

Viime aikoina virtuaalimaailmaa on paljon puhuttanut Photobucket, joka on nyt estänyt kuvien suoralinkittämisen sivuiltaan. Nyt voin vain kiittää itseäni siitä, että vaihdoin kuvapalvelun muualle kun palasin kolmisen vuotta sitten tauoltani! Ennen minäkin käytin Photobucketia vallan, mutta mainosten takia en ollut siihen tyytyväinen. Myönnetään, muutamalla hevosella (4-5) on kuvat yhä siellä, mutta vaihtelen ne sitten jossain vaiheessa Imguriin. Viimeistään jos ilmoitan niitä laatuarvosteluihin. Monien Viisikon hevosten kuvat on ladattu domainille, mutta niitä olen pikkuhiljaa siirtämässä myös Imguriin. Tämä on kuitenkin niin iso projekti, etten ota mitään stressiä sen kanssa. Olen päättänyt, että jos en muuten ehdi, niin viimeistään siinä vaiheessa kun hevonen menee kuoppaan on aika vaihtaa kuvat Imguriin.

Pitäisi muuten taas laskea Viisikon hevosmäärä. Nyt sivuilla lukee määränä 166 hevosta joista 101 suomenhevosia, mutta luulen ettei se pidä paikkaansa. Namyshillissä sen sijaan on 137 hevosta ja 42 eri rotua. Varsin vaikuttava määrä kun ottaa huomioon, että talli on perustettu helmikuussa. Tällä hetkellä ponirotuja on eniten (15), mutta lämminverirodutkaan eivät ole kaukana (14). Muiden ryhmien rotumäärä onkin jäänyt vielä toistaiseksi melko pieneksi: kylmäverirotuja on edustettuna vain kolme eikä puoliverisiäkään ole kuin viittä eri rotua. Tarkoitus olisi tämän vuoden aikana kasvattaa rotumäärää vielä jonkin verran, aina siihen asti että eri rotuja löytyy 50. Myös hevosmäärä olisi tarkoitus tänä vuonna saada vähintään kahteensataan. Mitään lopullisia tavoitteita en ole miettinyt, mutta suunta on kasvava koko ajan.

Karmassa elo on lähtenyt liikkeelle vauhdikkaasti näin CAS-vuoden alussa. Päivitin kaikkien hevosten sivut, laitoin neljä huonommin menestynyttä myyntiin ja päätin teettää neljä kasvattiakin, joista ensimmäinen syntyy jo tänä vuonna (CAS47) ja loput kolme ensi vuonna. Isoimman innostuksen sai kuitenkin aikaa Virtuaalinen Laukkaurheilukeskus, mikä on helpottanut hevosten kilpailuttamista hurjasti. Olen jopa pitänyt kolmet laukat tälle CAS-vuodelle! Toivottavasti myös risuestehevosten määrä lähtisi edes pieneen nousuun, meitä risuhevosten kasvattajia ei ole ennenkään ollut paljon ja nykyään vielä vähemmän. Laukkaurheilukeskuksen hevosadoption kautta hankin Karmaan myös uuden siitostamman, täysiverisen nimeltä Ciabatta. Kovin hyvin se ei ole juossut, mutta uskon sen menestyvät siitostammana paremmin.

Jospa seuraavan kerran ehtisin kirjoitella vielä tämän kuun puolella, niin ei tulisi niin hurjan pitkää taukoa taas.

Ei jaksa ei kykene

No nyt on ollut laiskaa. Blogiin on kirjoitettu viimeksi yli kuukausi sitten, en ilmoittanut yhtään hevosta mihinkään laatuarvosteluihin toukokuussa ja kaikki on ollut hyvin laiskaa. Ulkoiltua kyllä on tullut enemmän, mikä on tietenkin positiivista. Hiukan olen sijoituksia laittanut muotoon muutaman edellisen päivän aikana ja päivitin Karman hevosten sivut, mutta muutoin virtuaalijutut ovat ihan vain lojuneet. Pitäisi muutamalle kasvatille väsäillä sivuja koska astutukset on sovittu ulkopuolisten orien kanssa, mutta sekään ei ole oikein napannut nyt.

SPC:n alaisissa show-kilpailuissa olen ponejani kilpailuttanut ahkerasti, mutta se onkin ihan naurettavan helppoa ja kätevää. Aloitin show-kisoihin tutustumisen kahden ponin voimin helmikuussa ja hurahdin ihan tyystin. Nyt minulla oli 31 show-ponia, joista yksi, Cyrene, valmistui jo kokonaan. Sen rekisterisivua pääsee katsomaan täältä. Riding-luokissa se kisasi vain sen verran, että sain sille Allround Elite -tittelin, joten siksi pistemäärä on noin alhainen.

Vaikken laatuarvosteluihin hevosia ilmoittanutkaan jaksoin kuitenkin käydä kantakirjakelpoiset hevoset läpi ja ilmoittaa ne. Welsh-kantakirjaan ilmoitin kaksi ponia, wA-tamma Bonnie Daelin ja wB-tamma A.D. Rozalin Quadrilen, suomenhevoskantakirjaan orin Kissankulman Kauhu ja ponikantakirjaan buurinponiorin PP's Rashi. Yhtään en tiedä mitä palkintoja odottaa, mutta ilahdun kyllä mistä palkinnosta tahansa kaikkien kohdalla!

Omien tallien päivittämättömyys ei kuitenkaan tarkoita sitä ettenkö tekisi mitään virtuaalihevostelun eteen: hain kouluvarsalaatiksen sukupistetuomariksi, tein harjoitusarvostelut ja pääsin tuomariksi. Kesäkuun tilaisuus onkin sitten ensimmäinen jossa pääsen ihan oikeasti arvostelemaan! Odotan sitä kyllä ihan innolla, olen kovasti tykännyt KRJ-tuomaroinnistakin ja minulla kun tätä aikaa on... Tietysti olen myös hyväksynyt hevosia rekisteriin ja tyhjentänyt eri lajien tulosjonoja, mikä sekin on varsin mukavaa hommaa etenkin silloin, kun ei oikein tiedä mitä tekisi.

Tällainen pieni tiivistelmä viime aikojen tapahtumista. Nyt voisin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tehdä edes yhdelle kasvatille sivut, koska eihän tästä muuten tule yhtään mitään.

Laatishehkutusta (maaliskuu)

No nyt se sitten alkaa, järjetön hehkutus oman itseni jalustalle nostaminen. No ei, mutta olen kyllä ylpeä maaliskuun laatistuloksista! Hevosiani oli mukana niin KRJ-, KERJ- kuin VVJ-laatiksessakin, unohtamatta YLAa, puoliveristen uutta laatuarvostelua ja kantakirjoja. Meni oikeastaan paremmin kuin edes oletin, joten pitäähän sitä hiukan hehkuttaa.

 KRJ-laatuarvostelussa oli mukana neljä hevosta Viisikosta ja kaikki saivat aivan odotetut palkinnot: II-palkinnon nappasivat suomenhevosori Villahaan Lennartti ja fwb-tamma Hyacinth Ark, I-palkinnon taas pokasivat suomenhevostamma Huvitutin Vinhatuuli ja fwb-tamma Shadow's Piacevole. Kaikki nämä lähtevät huhtikuun aikana vihreämmille laitumille, joten nyt on viimehetket käsillä saada näistä varsaa. Hetken mietin josko olisin lähtenyt Lennartin palkintoa uusimaan (I-palkinto jäi 0,25 pisteen päähän), mutta en aio sitä tehdä, sillä se ei saa vanhemmiltaan täysiä pisteitä ja minulla on tavoite saada tämän vuoden aikana koulusuokit pois alta, joten en aio odottaa.

Yleislaatuarvosteluun olin ilmoittanut kolme hevosta ja tällä kertaa ne jopa mahtuivat mukaan. Mukana olivat fwb-ori What The Buck!, suomenhevosori Viisikon Polanne ja suomenpienhevostamma Ulapan Suljettu Sydän ja ne kaikki palkittiin YLA1! Nämä ovatkin kyllä oikeita palkintopossuja kaikki, mutta kyllä YLA1 lämmittää aina mieltä. Kahdelle ensimmäiselle sitä lähdin oikein tavoittelemaankin, mutta Suljettu Sydän pääsi mukaan vähän vahingossa. Odotin sille YLA2-palkintoa, mutta vielä mitä... tamma oli tilaisuuden AP2 (108p) ja sai parhaat tekstipisteet (39/40)! Kyllä sain kaksi kertaa katsoa sen pisteriviä. Buck oli AP4 (106,5p), eikä Polannekaan huonoja pisteitä saanut (104,5p).

Valjakkolaatikseen olin ilmoittanut yhteensä neljä hevosta ja kaikki pääsivät mukaan. Aiemmin esitelty Villahaan Lennartti sai II-palkinnon, samoin shetlanninponitamma Catspeak Dei, aivan kuten odotinkin. Koulusuvusta tuleva suomenhevostamma Arvolaakson Sinituuli sai odotetusti III-palkinnon ja tuontisukuinen suomenhevostamma Kekkuliisa nappasi I-palkinnon. Etenkin Kekkuliisan palkinnosta olen hurjan ylpeä, sillä se sai suvustaan täydet 20 pistettä. Lisäksi sillä oli tilaisuuden parhaat kisapisteet (44p).

KERJ-laatuarvosteluun olin ilmoittanut kolme suomenhevostammaa, jotka saiva kaikki ykköspalkinnot. Kärmeniemen Mestarivaras ja Kaiholehdon Mesimarja ovat täten laatuarvostelunsa käyneet ja lähtevät haudan lepoon pikkuhiljaa. Sadun Ilomieli saa käydä vielä ERJ-laatuarvostelussa sekä YLAssa ja SLAssa. Kaikki muuten saivat sukupisteitä yli 20 ja muutenkin pisteet menivät etenkin Mesimarjalla ja Ilomielellä hyvin tasan. Mestarivaras nappasi näistä kaikkein kovimman pistesaldon: 109 pistettä.

Suomenhevoskantakirjan varsinaisessa tilaisuudessa Viisikosta oli mukana vain yksi hevonen, ori Kuinka Aurinko Voitettiin, joka sai 68p ja III-palkinnon. Lisätilaisuudessa, joka oli avoin niille hevosilla, jotka eivät normaalisti ole kantakirjakelpoisia, meiltä oli mukana kolme hevosta: tammat Sadun Ilomieli ja Ventoksen Ripaus sekä ori Murhayön Kirkastus. Kaikki saivat III-palkinnot kuten oletinkin, vaikken oikeasti rakenteista mitään tiedäkään. Ylpeä olen kaikista!

Ponikantakirjaan olin ilmoittanut vain yhden ponin, Namyshillin uutukaisen welsh mountain -tamma Cyrenen, joka oli vanhempiensa puolesta kantakirjakelpoinen. Tamma yllättikin minut ainakin totaalisten saaden II-palkinnon 76 pisteellä! Olen tästä palkinnosta ihan super-iloinen.

VPVL-tilaisuudessa minulta oli mukana kaksi kasvattiani: aiemmin esitelty What The Buck! ja mecklenburginhevostamma Escalda. Kumpikin on jo muissa laatiksissa ja tilaisuuksissa palkittu (Buck YLA1, KRJ-I, KTK-I ja Escalda YLA1, ERJ-II, KRJ-III, KERJ-III, VVJ-III), joten tällainen puoliveristen yhteinen laatuarvostelu oli varsin mukava viime silaus ennen eläkepäiviä. Kummallekin napsahti palkinnoksi VPVL-I, mikä ilahdutti minua kovasti.

Buckin pisterivi oli seuraavanlainen (ensin hevosen saama pistemäärä, sulkeissa maksimipisteet):
Rakenne 17 (20), kilpailut 40 (40), suku 30 (30), jälkeläiset 28 (30), tekstit 26 (30), lisäpisteet 10,75 (20) = 151,75 (max. 150p + lisäpisteet 20p).
Ei huono siis ollenkaan. Melko pienellä vaivalla olisi kuitenkin mahdollista nostaa palkinnoksi VPVL-I*, jonka raja taitaa olla 161p. Lisäpisteissä olisi kuitenkin vara petrata (laajennettu sukutaulu, hoito-ohjeet, tarinakilpailut jne) ja tekstitkin voisivat olla paremmat. Yksi jälkeläinen lisää, niin ori saisi jälkeläisistään täydet pisteet jne. No, täytyy katsella lähdemmekö uusimaan näinkin hyvää palkintoa.

Escaldan pistesaldo jäi aavistuksen pienemmäksi:
Rakenne 11,5 (20), kilpailut 40 (40), suku 30 (30), jälkeläiset 24 (30), tekstit 24 (30), lisäpisteet 13,5 (20) = 143 (max. 150p + lisäpisteet 20p).
Tähän palkintoon olen erittäin tyytyväinen, sillä en tehnyt Alman sivuille yhtään mitään tätä laatuarvostelua ajatellen. Rakennepisteet eivät yllätä, eihän siitä noiden kuvien perusteella voi oikein mitään sanoa. Jälkeläisiä tammalla on vain kolme eikä tekstienkään määrällä voi juhlia. Lisäpisteistä sen sijaan olen äärimmäisen iloinen! Escaldalla ei parempaan palkintoon oikeastaan ole mahdollisuuksia, sillä esimerkiksi laajennetun sukutaulun teko olisi mahdotonta, koska niin moni sen sukulaisista on kadonnut. Olen tähän kuitenkin tyytyväinen, sillä odotin II-palkintoa.

Huhtikuussa hevosia on ilmoitettu seuraaviin zembaloihin: hevosKTK, shKTK, wKTK, KRJL ja KERJL. En jaksanut valmistella yhtäkään yleis- tai suomenhevoslaatikseen, ERJL-tilaisuus meni ihan ohi, eikä VVJL-tilaisuuteen ollut yhtään riittävän valmista. Katsellaan sitten toukokuussa taas paremmin.

Aloitusjaarittelut

Jostain se on aloitettava, joten olkoon tämä sitten Irethin virtuaaliajatusten alku. Virtuaalihevosiin keskittyvän blogin perustaminen on pyörinyt mielessäni jo varsin pitkään ja on minulla jotain viritelmiä ollutkin aiemmin (niin, silloin kahdeksan vuotta sitten). Lähinnä tulen pitämään julkista virtuaalipäiväkirjaa tallieni osalta, hehkuttamaan laatispalkintoja ja märisemään kun asiat eivät sujukaan ihan niin kuin olen suunnitellut. Sisällöllisesti tämä blogi tuskin tulee olemaan mikään huikea kirjoituksen riemuvoitto, mutta ehkä joku saa tästä viihdykettä.

Voisin aloittaa hiukan esittelemällä itseäni. Käytän virtuaalimaailmassa nimimerkkiä Ireth ja joskus vielä epävirallisemmissa yhteyksissä Irppa/Irppati. Minut tavoittaa tällä nimimerkillä esimerkiksi Keskustasta. Ireth vakiintui nimimerkikseni jo yli kymmenen vuotta sitten, enkä edes muista aiempaa nimimerkkiäni. Virtuaalimaailmaan eksyin ensimmäistä kertaa 2003, jolloin hankin ensimmäisen hoitohevoseni ja loppuvuodesta myös oman virtuaalihevosen. Myöhemmin hoitohevosia tuli ja meni, jossain vaiheessa perustin oman tallinkin. Freewebsin valmisulkoasutalleja pidin vuoden verran (joista pitkäaikaisin Tuulenvireentila), kunnes perustin suomenhevostalli Myrskyävän koti.terrieriin. Myrskyn-etuliitteellä olin kuitenkin kasvattanut jo yhden varsan vuonna 2003, orin Myrskyn Merkki.

Myrskyävässä piti kasvattaa suomenhevosia ja kaspianponeja, mutta kasvatteja syntyi hyvin vähän. Keväällä 2006 Myrskyävä lopetti ja saman vuoden elokuussa, kahdestoista päivä, perustin pitkäikäisimmän virtuaalitallini: Viisikon, joka yhä tänäkin päivänä on aktiivisesti toiminnassa. Paljon on muuttunut yli kymmenessä vuodessa, sillä alunperin tallin piti majoittaa viisi yksityishevostani, mutta nykyään siellä majailee yli 160 hevosta. Kasvatusrodut ovat suomenhevonen ja suomalainen puoliverinen, mikä ei kuitenkaan ole estänyt muun rotuisten hevosten syntymistä tallilla - kasvattilistalta löytyy muun muassa vjatkanponi! Etenkin suomenhevosten kanssa tavoitteet ovat korkealla ja hevosten kanssa tavoitellaan laatuarvostelupalkintoja. Vuoden 2017 tavoitteena on karsia suomenhevoslaumasta koulupainotteiset yksilöt pois ja keskittyä enemmän yleis- ja valjakkohevosiin.

Joskus vuoden 2008 paikkeilla perustin laukkatallin nimeltä Karma & Effect, joka nykyään tunnetaan nimellä Karma Racehorses. Karma oli aiemmin jättikokoinen laukkatila, jossa asui hevosia kaikista ryhmistä, mutta nykyään siellä painotetaan risuestehevosiin ja maaliskuussa 2017 sinne ostettiin myös yksi quarter. Toiminta on hyvin pienimuotoista ja tulee sellaisena myös pysymään. Karma taukoili useamman vuoden, mutta palasi toimintaan 2016.

Syksyllä 2011 perustin pitkäaikaisen haaveeni, irlannincobeja kasvattavan tallin. Brionglóid ehti olla toiminnassa vain vuoden verran, kunnes jäin itse pitkälle tauolle virtuaaliharrastuksesta. Palattuani en enää halunnut aktiivisesti kasvattaa irlannincobeja, joten tämä talli on määrittelemättömän mittaisella tauolla.

Myyränkolo on tammikuussa 2015 perustettu harrastetalli, jolla ei ole varsinaista pointtia. Siellä asuu vähän kaikenlaisia hevosia ja poneja eikä kasvatustoiminnassakaan tunnu olevan järjen hiventäkään. Välillä on kuitenkin kiva pysähtyä ihailemaan tallin kauniita asukkaita ja näyttelyttää niitä aina kun siltä tuntuu. Hevosilla ei muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tavoitella laatuarvosteluja, vaan ne saavat ihan vain olla möllöttää.

Koska järki ei paljon päätäni pakottanut, aloin joulukuussa 2016 suunnitella suurtallia, jossa hevosilla kisattaisiin yhdessä lajissa, niillä olisi vain yksi kuva eikä luonteita tai päiväkirjoja lainkaan. Tarkoitus olisi haalia kivoja yksilöitä talliin tekemään varsoja ja toimimaan ruohonleikkureina. Ei roturajoituksia, ei hevosmäärän rajoittamista. Keksittyäni nimen Em. teki tallille ulkoasun ja helmikuussa 2017 Namyshill aloitti toimintansa. Maaliskuussa keskityimme lähinnä haalimaan talliin hevosia ja kyllä niitä tulikin sitten ostettua.

Tallien ulkopuolellakin toimin aktiivisesti. Olen VRL:n kalenteriterityöntekijä (lajit ERJ, KRJ, KERJ, VVJ ja WRJ) sekä hevosrekisterityöntekijä. Lisäksi toimin sukupistetuomarina KRJ- ja VVJ-laatuarvosteluissa.

Olikohan tässä nyt riittävästi jaarittelua alkuun, enköhän pelästyttänyt jo sinnikkäimmätkin lukijat tiehensä.